Ossi Kekki
Ossi on pienestä pitäen urheillut aktiivisesti. Jo 6-vuotiaana hän päätyi isosiskonsa jalanjäljissä Lahden Ahkeran yleisurheilukouluun ja siitä asti hän on ollut yleisurheilutoiminnassa mukana. Pidemmät juoksumatkat valikoituivat Ossille mieluisimmiksi lajeiksi jo hyvin varhain, sillä hän pärjäsi niissä kaikista parhaiten. Pihapelit, hiihtoretket sekä omatoimiset ”saunalenkit” loivat yleisurheiluharjoitusten ohessa kestävyyspohjaa juniorisarjoissa pärjäämiselle. Noin 15-vuotiaasta asti Ossi on harjoitellut ohjelmoidusti kestävyysjuoksun ehdoilla. Nykyisin hän kilpailee radalla kaikilla sileillä matkoilla 800 metristä ylöspäin. Ossi on saavuttanut useita nuorten ja aikuisten SM-mitaleita ulkoradoilla, halleissa, maastoissa ja viesteissä.
”Parasta juoksemisessa on kaikki”. Tämä Vuosituhannen juoksijat- kirjasta poimittu sitaatti kuvaa Ossin mielestä hyvin juoksemisen monipuolista luonnetta. Parhaimmillaan juokseminen on silkkaa nautintoa ja kunnon kasvaessa jokainen harjoitus tuntuu edellistä paremmalta. Huonoimmillaankin viimeistään juoksun jälkeen on hyvä tunne. Useat loukkaantumiset ovat opettaneet Ossia arvostamaan jokaista terveenä otettua juoksuaskelta aiempaa enemmän. Mikäli intoa riittää, voi juoksun ympärillä myös puuhailla monenlaista oheistoimintaa kuten käydä läpi tilastoja, suunnitella juoksureittejä tai kehitellä uusia harjoituksia.
Erityisistä juoksumuistoistaan Ossi mainitsee seuraavan: ”Olin vuosia sitten Kenian Itenissä harjoitusleirillä ja juoksin yksin autiolla tiellä, kun yhtäkkiä hieman edessäni alkoi tien yli poikittain juosta paikallisia alkuasukkaita. Kaislahameisiin pukeutuneet, keihäin ja kilvin aseistetut ja ihomaalein koristellut soturit saivat tilanteen vaikuttamaan hetken aikaa omalta kannaltani hieman jännittävältä. Hetken aikaa kauemmas savannille vilkuiltuani huomasin kuitenkin, että kyseessä oli jonkinlaisen tv-tuotannon kuvaukset. Tuo tapaus sai kuitenkin pohtimaan ihmisen evoluution alkuaikoja, jolloin ruoka on hankittu pitkälti juoksemalla. Juokseminen onkin ihmisille hyvin primitiivinen taito ja luonnollinen tapa edetä paikasta toiseen.”
Valmennuksen suhteen Ossin mielestä pääasia juoksussa on, että sen tulisi olla suurimmaksi osaksi hauskaa ja nautinnollista. Turha ryppyotsaisuus ei hänen mielestään juoksuharjoitteluun kuulu. Juoksun nautittavuudessa suuri tekijä on oikea juoksutekniikka, johon hän kiinnitänkin valmennuksessaan paljon huomiota.
Suosikkiharjoituksikseen Ossi mainitsee erityisesti vaativat rataharjoitukset, joissa saa juosta oikeasti kovaa ja jotka vaativat erityistä keskittymistä. Näitä harjoituksia hän tekee mieluiten porukassa, jolloin kollektiivinen tuki hieman helpottaa happojen polttelua. Valmentajana Ossi haluaa haastaa urheilijoita ja hän kehitääkin mielellään uusia harjoitusmuotoja, joissa hieman muutetaan totuttua tapaa tehdä asioita.
Oman juoksuharjoittelunsa ja valmentamisen vastapainona Ossi viimeistelee parhaillaan hallintotieteen maisteriopintojaan Tampereen Yliopistossa, pääaineenaan ympäristöpolitiikka ja aluetiede. Tämän lisäksi Ossi tykkää leipoa ja erityisesti juustokakut kuuluvat hänen repertuaariinsa. #kungenbakar
Ossin osaamisesta pääsee nauttimaan: